Historia / Kuvia

Judotoiminta alkaa

1970-luku

Kaikki alkoi, kun Riihimäen Judoseuran perustava kokous pidettiin 18.5.1976 Riihimäellä, silloisen ravintola Keitaan kabinetissa. Läsnä olivat Pentti Nikander, Lasse Kaisla, Pertti Mansikka, Erkki Parmansalo, Aarre Lahtinen, Jaakko Kirjokangas ja Pentti Luukkonen sekä Judoliitosta Martti Heiskanen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittu Erkki Parmansalo yhdessä Pertti Mansikan kanssa esittivät kokoukselle, että perustettaisiin Riihimäelle paikallinen judoseura. Esitys hyväksyttiin ja ensimmäiseen toimikuntaan valittiin kaikki perustajajäsenet. Uuden seuran puheenjohtajaksi valittiin Erkki Parmansalo, joka luotsasi seuraa seuraavat kolme vuotta. Harjoituspaikaksi saatiin Pohjoisen koulun liikuntasali, jossa ensimmäiset harjoitukset pidettiin ilman mattoja. Aidot japanilaiset matot saatiin TUK:n (Työväen Urheilukeskus) tuella.

Toiminta oli heti alussa vilkasta ja jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja oli vuoden lopussa jo 58. Innostusta pyrittiin lisäämään leirikäynneillä muille paikkakunnille ja järjestämällä Riihimäelle omia leirejä, joille saatiin tasokkaita vetäjiä. Ensimmäinen judoleiri pidettiin Riihimäellä joulun ja uudenvuoden välissä 1977, vetäjänä edesmennyt judoguru Yrjö “Yjä” Ekholm. Muutama vuosi myöhemmin onnistuttiin saamaan mm. Jorma Kivinen vetämään erikoistekniikka-harjoitukset. Myös muita tasokkaita vetäjiä vieraili Riihimäellä, mm.Erkki Nupponen ja Kyösti Korpiola.

Keväällä 1978 seurassa oli jo 15 vihreää ja 30 oranssivyötä. Kilpailuissa käytiin ahkerasti ja menestystä tuli nuoreen seuraan nähden hyvin. Saman vuoden lopussa 1978 Riihimäen judoseura sai järjestettäväkseen Piirimestaruuskilpailut, joissa kamppailtiin kotiin 1 kulta, 1 hopea ja 4 pronssimitalia. Samana vuonna oltiin 2. divisioonan joukkueotteluissa lohkon toinen ja nuorten SM-kisoissa saatiin 5. sija

1980-luku

alussa ja poissiirto harjoitusten lopussa oli työlästä ja mattoja kuluttavaa. Alettiin kysellä omaa salia, missä olisi kiinteä tatami. Liikuntatoimistossa oltiin myötämielisiä uudelle seuralle, jolle hankittiin uusi pehmeämpi tatami ja alettiin etsiä parempaa harjoittelupaikkaa, joka löytyi maauimalan alapukusuojasta syksyllä v.1980. Oma sali ja kiinteä tatami sai aikaan yleisen innostuksen ja seuran jäsenmäärä olikin muutaman vuoden päästä ennätyslukemissa, yli 150 jäsentä. Kahdeksankymmenluvun puolessa välissä alueleirejä järjestettiin myös Riihimäellä ja paikkana oli suurelle väkimäärälle melko ahdas Karan koulun liikuntasali. Leirit oli kuitenkin ikimuistettavia tasokkaine vetäjineen.

Maauimalan mentyä remonttiin, joutui seura “evakkoon” takaisin Pohjoiselle koululle v.1988. Sukupolvi, joka ei ollut kuullutkaan, mitä on mattojen kantaminen ennen ja jälkeen harjoitusten on, kyllästyi pian tähän odottamattomaan voimainponnistukseen. Junioriryhmien vetäjille tämä oli raskasta, koska nuoret hädin tuskin kaksistaankaan pystyivät yhtä mattoa kantamaan. Myös harjoitusten vetäminen ilman vastuu valmentajaa aiheutti sen, että toiminta hiipui lähes olemattomiin. Judoseura eli aallonpohjavaihetta historiassaan ja kävi tavallaan tyhjäkäynnillä. Maauimalan remontti kesti runsaan vuoden ja vihdoin päästiin muuttamaan takaisin. Tällä kertaa kerrosta ylemmäksi, painijoiden entisiin tiloihin ja toiminta alkoi pikkuhiljaa toipua.

Alusta alkaen jokavuotisten nuorten- ja aikuisten alkeis- ja jatkokurssien lisäksi pidettiin itsepuolustuskursseja ja lukuisia judonäytöksiä myös Riihimäen ulkopuolella lähikunnissa. Osallistuttiin aktiivisesti Judoliiton järjestämiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin ja on oltiin vaikuttamassa Uudenmaan piirin judojaostossa. Vuosien saatossa tehtiin paljon yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Alettiin vetää mm. yhteisharjoituksia kolmen lähiseuran, Hyvinkään, Janakkalan ja Hämeenlinnan judoseurojen kanssa. Nimikin toiminnalle syntyi itsestään; “Neliapila”. Vetäjinä neliapilan harjoituksissa toimi Jouko Heikkilä ja pääosin harjoituspaikkana oli Riihimäen dojo keskeisen sijaintinsa puolesta. Vetäjinä toimi myös aktiivisina kilpailijoina tuolloin olleet Tapio Nikkola ja Olli Paasimaa. Jonkun verran kohdattiin myös seurakilpailujen merkeissä. Myös virkistystoimintaa vietettiin yhdessä neliapilan pikkujoulujen merkeissä.

Kovimman fyysisen ja monesti myös henkisen työn tekevät seurassa treenien vetäjät. Jotka jaksavat puurtaa tatamilla vuodesta toiseen. Vetäjinä alkutaipaleella oli Erkki Parmansalo ja Pertti Mansikka. Pian kaksikko sai kuitenkin apuvetäjiä, joista mittavimman työn teki Matti Höglund. Hän veti lähes kymmenen vuoden ajan kaikki peruskurssit ja harjoitukset muistetaan erittäin fyysisinä ja tiukkana kuriltaan. Muita vetäjiä 80-luvulla oli mm. Heikki Pitkänen, Tarmo Laine ja Jarno Härkönen.Kaikki edellä mainitut judokat myös olivat kovia kilpailijoita seuran alkutaipaleella 70-80 lukujen vaihteessa. Myös Juhani Saarikko veti paljon harjoituksia tultuaan Hämeenlinnasta Riihimäelle 80-luvun puolen välin aikoina. Myös Riihimäen varuskunnassa komennuksella ollut laskuvarjojoukkojen upseeri Heljo Laukkalan fyysiset harjoitukset jäivät mieleen. Seuran ainoa aktiivikilpailija 80-luvun puolenvälin aikoina oli sinivöinen Reko Lundan joka myöhemmin tunnettiin kirjailijana ja ohjaajana. Muita judoseuralaisia olivat mm. Harri Mäkitalo, Mikko Martikainen, Marko Pietikäinen, Petri Ravalt, Markku Tikkanen, Elina Torniainen, Outi ja Pia Sistonen, Tuovi Koskinen

1990-luku

-

2000-luku

-

2010-luku

-

Seuran puheenjohtajat